Kävijälaskuri

Dinofanissa on käynyt jo 1728 kävijää!

Leijona (Panthera leo)

"Lehmä ammuuaa, kissa mauuuuaaa ja leijona karjuu vaan!!" -- Leijonanihailija Makkinen

Leijona (Panthera leo) on Afrikassa ja pienenä populaationa Aasiassa elävä suurikokoinen kissaeläin ja ainoa kissaeläin, joka saalistaa suurissa laumoissa. Se on vaarantunut ja kaksi sen alalajeista on jo kuollut sukupuuttoon.

Levinneisyys

Nykyään leijonia elää noin 20 000 Afrikan mantereella Senegalissa, Malissa, Burkina Fasossa, Norsunluurannikolla, Ghanassa, Nigeriassa, Benignissä, Nigerissä, Kamerunissa, Tšadissa, Sudanissa, Keski-Afrikassa, Etiopiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kongossa, Ugandassa, Keniassa, Somaliassa, Tansaniassa, Sambiassa, Angolassa, Namibiassa, Botswanassa, Zimbabwessa, Mosambikissa sekä Etelä-Afrikassa. Eräistä Afrikan valtioista, kuten Djiboutissa, Gabonissa, Lesothossa, Mauritaniassa, Swazimaassa ja Togossa leijona on kuollut sukupuuttoon. Lisäksi Aasian mantereella Itäisessä Intiassa elää eräässä Girmetsässä noin 300 leijonaa, mutta vielä 1900-luvun alussa luonnonvaraisia leijonia oli alueella alle sata.

Koko ja tuntomerkit

Urosleijonan paino on noin 150–270 kiloa ja pituus ilman häntää kanssa noin 172–250 senttimetriä. Naaraat ovat pienempiä. Ne painavat vain 122–182 kiloa ja niiden pituus on vain 158–192 cm. Sukupuuttoon kuollut atlasleijona oli suurin tunnettu leijona, joka painoi 180–295 kiloa, eli se oli bengalintiikerin kokoinen. Leijonaurosten ja -naaraiden välillä suurin ero on urosten niskassa oleva suurikokoinen. Harja on vaaleanruskea, ruskea, punainen tai musta, ja suurikokoinen ulottuessaan päälaelta ja poskilta hartioille. Urosten kallo on myös suurempi ja painavampi ja hartiat ovat jykevämpiä, mikä haittaa sen saalistamista, ja sen takia naaraat hoitavat saalistukset. Kuten muillakin kissaeläimillä, leijonilla on suuret sisäänvedettävät kynnet ja saaliin ihon puhkaisemiseen tarkoitetut kulmahampaat. Leijonalla on myös nykyisistä eläimistä suurin purentavoima, jopa 500 kiloa.

Leijona on vaaleanruskean värinen, mutta se on valkoinen vatsassa, ja sen korvantaustat ovat mustat. Lisäksi leijonan pentujen turkissa on täpläkuvio, joka kuitenkin katoaa aikuistuessa.

Leijonan alalajit

Aasianleijona (Panthera leo persica)
Abessinianleijona (Panthera leo roosevelti)
Atlasleijona (Panthera leo leo) kuoli sukupuuttoon vuonna 1922
Kalaharinleijona (Panthera leo verneyi)
Kapinleijona (Panthera leo melanochaita) kuoli sukupuuttoon vuonna 1865
Katanganleijona (Panthera leo bleyenberghi)
Koilliskongonleijona (Panthera leo azandica)
Kongonleijona (Panthera leo hollisteri)
Luolaleijona (Panthera leo spelaea) kuoli sukupuuttoon 2000 eaa.
Masaileijona (Panthera leo massaicus)
Nubianleijona (Panthera leo nubica)
Senegalinleijona (Panthera leo senegalensis)
Somalianleijona (Panthera leo somaliensis)
Transvaalinleijona (Panthera leo krugeri)

Ravinto

Aikuinen leijona tarvitsee ainakin 5-7 kiloa lihaa päivittäin. Pääravintona toimivat mm. antiloopit, gasellit, gnuantiloopit, kafferipuhvelit, kudut, pahkasiat ja seeprat joita leijonalauman naaraat saalistavat ryhminä. Kuivana kautena kun seeproista ym. on pulaa leijonat saalistavat norsujen poikasia. Saalista takaa ajaessaan leijona voi juosta jopa 58 kilometriä tunnissa, mutta leijonan on päästävä ainakin 10 metrin päähän saalista ennen kuin voi hyökätä, ja kuitenkin vain yksi neljästä naarasleijonan hyökkäyksestä onnistuu. Koska leijonien saalistus voi olla hyvin vaarallista, niin kolme neljäsosaa leijonien ravinnosta koostuu kuitenkin hyeenojen tappamista haaskoista. Toisin kuin yleensä luullaan, leijonat ovat hyvenoita suurempia haaskaeläimiä.

Kuvat + lähteet


Aasianleijona korkeasaaren eläintarhassa.
Leijona lepää puiden varjossa.

Lähteinä toimivat Wikipedia sekä Koko perheen eläinkirja.