Kävijälaskuri

Dinofanissa on käynyt jo 1729 kävijää!

Dinosaurukset aka dinosauria aka hirmuliskot

"Vau! Dinosauruksii!" -- Tuntematon

Dinosaurukset (Dinosauria, tunnetaan myös nimellä hirmuliskot) on mesotsooisella maailmankaudella (triaskaudella, jurakaudella ja liitukaudella) elänyt matelijaryhmä, joka hallitsi maapalloa 155 miljoonaa vuotta. Ne kuolivat sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten.  

Ruumiinrakenne

Dinosauruksia oli monen kokoisia ja näköisiä, aina pienestä, noin 30 senttiä pitkästä Microraptorista aina 60 metriseen ja 150 tonnia painavaan Amphicoeliakseen. Kaikille dinosauruksille yhteistä on seisominen suorassa niin että jalat ovat suoraan kehon alla. Tämän ominaisuuden ansiosta ne kykenivät juoksemaan nopeammin kuin muut matelijat. Eräät dinosaurukset kykenivät juoksemaan kahdella jalalla.

Dinosaurukset voidaan jakaa kahteen lahkoon, joka määritellään niiden lantion muodon avulla. Liskonlanteisilla (Saurischia) häpyluu osoittaa eteenpäin ja istuinluu taaksepäin, kun taas linnunlanteisilla (Ornithischia) häpyluu osoittaa taaksepäin istuinluun kanssa.  

Fossiililöydöt

Dinosaurusten fossiileja (kivettyneitä jäänteitä) on löydetty kaikkialta maailmasta. Kaikkein eniten fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista, missä on muun muassa noin 3000 kilometrin laajuinen Morrisonin kerrostuma, sekä Kanadan Albertassa sijaitseva Dinosaur Provincial Park, jossa on myöhäisen liitukauden dinosaurusten jäännöksiä.  

Aasiasta on löydetty Pohjois-Amerikan jälkeen eniten dinosauruksia, tärkeimpinä Gobin autiomaan dinosauruslöydöt, josta löydettiin myös ensimmäiset dinosaurusten pesät, sekä Liaoningin kerrostumat, josta on löydetty eniten lintumaisia dinosauruksia.  

Etelä-Amerikasta on löydetty myös paljon dinosaurusten fossiileja kuten esimerkiksi Kuulaakson dinosaurusfossiilit, jotka ovat varhaisimpien tunnettujen dinosaurusten jäänteitä. Toinen huomattava fossiilialue on Argentiinassa, josta on löydetty muun muassa Giganotosaurus, joka on suurin tunnettu petodinosaurus sekä Argentiinosaurus, joka on yksi suurimmista dinosauruksista.  

Euroopasta dinosauruksia on löydetty eniten Wightsaarelta Iso-Britanniasta, jossa on hyvät varhaisen liitukauden kerrostumat. Fossiileja on löydetty muualtakin Euroopasta, kuten esimerkiksi Saksan Solnhofenin kerrostumat, josta on löydetty muun muassa liskolintu Archaeopteryx.       

  Afrikan dinosauruskerrostumat ovat myös runsaat, kuten esimerkiksi Tendagurun myöhäisjurakauden löydöt, josta on löydetty suurin kokonainen dinosauruksen luuranko, sekä Egyptistä löytyneet dinosaurukset, joihin kuuluu pisin tunnettu teropodi Spinosaurus.  

Australiasta on löydetty vain parikymmentä dinosaurusta, mutta eräät löydöt todistavat, että eräät Australian dinosaurukset joutuivat kestämään pakkasta, kun eteläinen Australia oli kiinni Etelämantereessa ja kun vielä sijaitsi eteläisen napapiiriin sisäpuolella.  

Etelämantereelta on löytynyt toistaiseksi vain kolme dinosaurusta, jotka on nimetty. Cryolophosaurus, Glacialisaurus ja Antarctopelta.  

Dinosaurusten luokittelu

Lähteet